Osuuskunta

Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi. Osuuskunnan tavoitteena tulee olla jäsenten elinkeinon tai talouden tukeminen siten, että jäsenet käyttävät osuuskunnan palveluita. Jäsenet suorittavat osuuskunnalle säännöissä määrätyn osuusmaksun. Päätöksenteko tapahtuu osuuskunnan kokouksissa.

Osuuskunnan jäsenillä ei ole henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan toiminnasta. Osuuskunnan verotus tapahtuu samoin periaattein kuin osakeyhtiössä.

Viime vuosina on perustettu osuuskuntia työttömien yhteisiksi ns. työosuuskunniksi, jotka markkinoivat jäsentensä työvoimaa. Työosuuskunta solmii jäsentensä kanssa työsopimuksen ja vastaa mm. palkanmaksusta. Toimeksiantajaan sopimussuhteessa on osuuskunta eikä yksittäinen työntekijä. Työosuuskunnan puitteissa työjaksot ovat yleensä määräaikaisia ja osan ajasta osuuskunnan jäsenet ovat työttömänä. Työhallinnon ohjeiden mukaan osuuskunnan jäsenyys ei estä työttömyyspäivärahan saantia, jos työosuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä.

Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan vuoden 2002 alussa.

Avoin yhtiö

Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä, jotka ovat tasavertaisessa asemassa. Päätökset tehdään yhdessä. Avoin yhtiö edellyttää yhtiömiesten kesken ehdotonta luottamusta. Jokainen yhtiömies voi käytännössä yksinään toimia yhtiön puolesta muita sitovalla tavalla.

Avoimen yhtiön varat ja velat kuuluvat yhtiölle. Silti jokainen yhtiömies vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Jokainen yhtiömies vastaa myös toisen yhtiömiehen yhtiön puolesta tekemistä sitoumuksista. Siitä vastuusta, joka on syntynyt yhtiömiesaikana, ei vapaudu eroamalla yhtiöstä. Tilintarkastus on pakollinen.

Avoin yhtiö voi maksaa yhtiömiehelle palkkaa, jos yhtiömies työskentee yhtiössä. Varoja voi ottaa yhtiöstä myös yksityisottoina. Palkanmaksua välttämällä säästyy palkan sivukulujen suorittamiselta. Toisaalta runsaat yksityisotot pienentävät yhtiön nettovarallisuutta, jolloin pääomatulo-osuus pienenee. Pienillä tuloilla ansiotulon verotus on pääomaverotusta lievempää.

Avoimen yhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten ansio- ja pääomatulona. Pääomatuloa on se osa tulosta, joka vastaa 18 % yhtiömiehen osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen. Pääomatuloa verotetaan 29 %:n verokannan mukaan.

Avoin yhtiö perustetaan kirjallisella yhtiösopimuksella, jonka kaikki yhtiömiehet allekirjoittavat. Perustaminen ei edellytä pääomapanosta.

Myös osakeyhtiö voi olla avoimen yhtiön yhtiömies. Koska osakeyhtiö on tällöin vastuussa avoimen yhtiön kaikista sitoumuksista, osakeyhtiön liitetiedoissa tulee mainita yhtiömiesasemaan liittyvä vastuu.

Osakeyhtiön tai muun yrityksen lopettaminen

Verotus henkilöyhtiön toimintaa lopetettaessa

Kun henkilöyhtiön toiminta päättyy, yhtiön varat jaetaan yhtiömiehille. Yhtiömiesten vastuu yhtiötoiminnan aikaisista velvoitteista jatkuu.

Jos yhtiöosuudet siirtyvät yhdelle yhtiömiehelle, hän voi jatkaa toimintaa yksityisliikkeenä. Kirjanpito jatkuu entisistä tasearvoista (tasejatkuvuus).

Yhtiön toiminnan lopettaminen voi tapahtua myös niin, että yhtiö myy liiketoimintansa sitä jatkavalle henkilölle (joka voi olla muu kuin yhtiömies). Joku yhtiömiehistä (toisten suostumuksella) voi nostaa yksityisottona yhtiön liiketoimintaan kuuluvat varat ja jatkaa niillä toimintaa yksityisliikkeenä.

Yksittäinen yhtiömies voi erota yhtiöstä ja nostaa osuutensa voittovaroista.

Yksityiskäyttöönotto ja liiketoiminnan myynti aiheuttavat ylipoistojen tuloutumisen ja varausten purkautumisen.

Purkautuvan henkilöyhtiön verotuksessa yhtiön omaisuudelle määrätään luovutushinta samoin periaattein kuin otettaessa omaisuutta yksityiskäyttöön.

Vaihto-omaisuus otetaan yksityiskäyttöön alkuperäisestä hankintahinnasta tai sitä alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Vaihto-omaisuuden osalta ei siten yleensä synny tuloutusta. Useimmiten on tilaisuus kirjata yhtiölle kuluksi vaihto-omaisuuden arvon alentuminen. Jos vaihto-omaisuus otetaan muuhun kuin arvonlisäverolliseen käyttöön, on siitä maksettava arvonlisävero omaan käyttöön ottamista koskevien säännösten mukaisesti.

Käyttöomaisuuskiinteistö otetaan yksityiskäyttöön todennäköisestä luovutushinnasta. Siten kirjanpitoon tuloutuu sekä poistot että arvonnousu. Käypä hinta arvioidaan sen mukaan, mitä siitä olisi saatu myytäessä. Muu käyttöomaisuus (esim. auto) otetaan alkuperäisestä hankintahinnasta tai sitä alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Tuloutusta syntyy, jos omaisuudesta on tehty enemmän poistoja kuin sen arvo on alentunut. Tuloutus tapahtuu epäsuorasti pienentämällä koko kaluston menojäännöstä.

Rahoitusomaisuus arvostetaan todelliseen arvoon. (Myynti)saatavat voidaan kirjata nimellisarvoa alempaan todennäköiseen arvoonsa, vaikka saatava ei vielä lopullisesti olisikaan arvoton.

Lopettamisvuoden verot jaetaan yhtiömiehille siinä suhteessa kuin heillä on oikeus yhtiön voittoon. Jos yhtiön kiinteistö jaetaan jako-osana yhtiömiehelle, on siirrosta laadittava kaupanvahvistajan vahvistama luovutuskirja ja siirron saajan on maksettava varainsiirtovero.

Yhtiölle mahdollisesti vahvistettava tappio ei siirry yhtiömiehelle edes yhtiön purun kautta. Jos yhtiömiehen jako-osa jää pienemmäksi kuin yhtiömiehen yhtiöön sijoittama pääomapanos, on erotus yhtiömiehelle purkutappiota. Se rinnastetaan vaihtoon ja tulee vähennettäväksi luovutustappiona luovutusvoitoista.

Jos yhtiömiehen yksityisotot ovat ylittäneet hänen pääomapanoksensa ja osuutensa vuotuiseen voittoon, on syntynyt yksityistilin negatiivinen saldo, joka yhtiöosuutta myytäessä lisätään luovutusvoittoon (TVL 46,4 §). Kun yhtiömies yhtiötä purettaessa joutuu ottamaan vastatakseen yhtymän velan, joka on syntynyt rahoitettaessa voittoa suuremmat yksityisotot (negatiivisen yksityistilin), ei yhtiöstä purun yhteydessä siirry negatiivisen yksityistilin kautta verotettavaa etuutta.

Tulontasauksella voi alentaa ansiotulo-osuuden valtionveroa (TVL 128 §). Tulontasauksen edellytyksenä on, että henkilö on saanut vähintään 2500 euron ansiotulon, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen vähintään kahdelta vuodelta ja joka samalla vähintään neljäsosa puhtaiden ansiotulojen kokonaismäärästä. Tällaisena tulona voidaan pitää mm. liikettä luovutettaessa saatua tuloa, johon rinnastetaan henkilöyhtiön purkautuessa tuloutuvat liikapoistot, varaukset ja käyttöomaisuuden luovutushinnat. Purkautuvan yhtiön viimeisen tilikauden normaali liiketoiminnan tulos ei ole tulontasaukseen oikeuttavaa kertatuloa.

Henkilöyhtiön tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Myös yhtiö on vastuussa yhtiömiehille yhtiön tuloksen perusteella määrättävästä tuloverosta, varallisuusverosta ja sairausvakuutusmaksusta.

Veronkantolain perusteella vastuunalainen yhtiömies vastaa yhtiölle maksuunpannuista veroista. Yhtiölle ei voida määrätä tuloveroa, mutta yhtiömies joutuu siten vastuuseen mm. työnantajasuorituksista ja arvonlisäverosta.

Henkilöyhtiölain mukaan vastuunalainen yhtiömies vastaa yhtiön kaikista velvoitteista. Kun yhtiö on vastuussa yhtiömiehelle määrättävistä veroista, syntyy kysymys siitä, onko toinen yhtiömies vastuussa yhtiövastuunsa kautta myös toisen yhtiömiehen veroista. Lienee katsottava, että tällaista vastuuta ei ole, mutta asiasta ei tiettävästi ole ennakkotapausta.

Verotus yksityisliikettä lopetettaessa

Yksityisliikkeenä harjoitettu elinkeinotoiminta ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan osa yrittäjän taloudellista toimintaa. Yksityisliikettä ei voi sellaisenaan myydä eikä purkaa. Kun toiminta lopetetaan, elinkeinovarallisuus siirtyy muuhun käyttöön, useimmiten yksityiskäyttöön.

Elinkeinovarallisuus siirtyy elinkeinotulolähteestä toiseen tulolähteeseen. Verovelvollisella voi olla enintään kolme tulolähdettä: elinkeinotulojen tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtaisten tulojen tulolähde.

Siirto toiseen tulolähteeseen: Rahoitus- ja vaihto-omaisuus siirtyy alkuperäisestä hankintamenosta tai sitä alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Käyttöomaisuus siirretään poistamatta olevasta hankintamenosta. Vastaanottavassa tulolähteessä hankintameno on se arvo, josta omaisuus siirretään.

Purku vai sulautuminen

Yhtiön ostettua kilpailijansa ostetun yhtiön toiminta useimmiten lopetetaan. Vaihtoehtoina ovat tytäryhtiön purkaminen tai sulauttaminen.

Purettaessa purkautuvan yhtiön varat siirtyvät käyvistä arvoista emoyhtiölle. Purku siis saattaa aiheuttaa käyvän arvon ja kirjanpitoarvon ja varausten purkautumisen. Sulautumisessa tasearvot siirtyvät sellaisenaan vastaanottavaan yhtiöön. Purettaessa jako-osaan kuuluvista kiinteistöistä ja arvopapereista on maksettava varainsiirtovero, mutta ei sulautumisessa. Purussa myös kiinteistön arvonlisäverovähennys saattaa tulla maksettavaksi, mutta ei sulautumisessa.

Toisaalta jos lopetettavasta yhtiöstä on maksettu ylihintaa tai osa sijoitetuista varoista on menetetty, sulautumisen yhteydessä ei synny verotuksessa vähennettävää tappiota. Purkutilanteessa ylihinta aktivoidaan emoyhtiön taseeseen pitkävaikutteiseksi menoksi. Jos purkutappioon ei liity enää tulonodotuksia, se voidaan kirjata suoraan kuluksi.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimen perustaminen

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ryhmitellään liikkeenharjoittajiin ja ammatinharjoittajiin. Ensin mainittuja ovat tyypillisesti erityisessä liiketoimipaikassa toimivat kauppiaat ja palveluyrittäjät. Ammatinharjoittajia ovat tyypillisesti esimerkiksi (yhden auton) taksi- tai kuorma-autoilijat. Jaottelulla on merkitystä mm. kirjanpidon osalta, sillä liikkeenharjoittajien edellytetään pitävän ns. kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas ammatinharjoittajille riittää ns. yhdenkertainen kirjanpito.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritys syntyy yrittäjän omalla päätöksellä. Yrittäjä toimii yksin yrityksessään. Tässä yritysmuodossa ei voi olla muita yhtiömiehiä. Luonnollisesti yrittäjä päättää yksin yrityksensä asioista. Puoliso voi toimia yrityksessä avustavana perheenjäsenenä.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiva yrittäjä omistaa henkilökohtaisesti yrityksensä omaisuuden. Yksityisliikkeen varat ja velat on kuitenkin kirjanpidollisesti pidettävä erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä veloista. Tilintarkastus ei ole pakollinen.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiva yritys ei voi maksaa omistajalleen palkkaa. Yrittäjä voi ottaa liikkeestään rahaa yksityisottoina. Yrityksen nettotulo verotetaan omistajan tulona. Liikkeen tulo jaetaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin. Pääomatulon määrä on 18 % liikkeen nettovarallisuudesta, joka saadaan vähentämällä liikkeen varoista velat. Pääomatulojen verokanta on 29 %. Ansiotulojen verotus on progressiivinen. Jos puolisot harjoittavat yritystoimintaa yhdessä, voidaan tulo jakaa puolisoiden kesken.

Tuki- ja neuvontapalvelut yrittäjille

Uusyrityskeskukset

Uusyrityskeskukset muodostavat alkavien yrittäjien neuvontaverkoston, jonka valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii Suomen Jobs and Society ry. Verkostoon kuuluu noin 30 uusyrityskeskusta, joiden ylläpidosta vastaavat tapauskohtaisesti elinkeinoelämä, valtio, kunnat, seutukunnat ja TE-keskukset. Neuvontapalvelu on asiakkaille maksutonta. Uusyrityskeskusten neuvonnassa keskeinen rooli on elinkeinoelämässä toimivien henkilöiden asiantuntemuksella, jonka nämä henkilöt tarjoavat alkavien yrittäjien käyttöön.

  • Espoon Seudun Uusyrityskeskus Espoo
  • Hämeen Uusyrityskeskus Hämeenlinna
  • Helsingin Uusyrityspalvelu Helsinki
  • Naisyrittäjyyskeskus Helsinki
  • Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus Hyvinkää, Riihimäki
  • Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus Joensuu
  • Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus Jyväskylä
  • Meri-Lapin Startti Oy Kemi, Tornio
  • Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxi Kokkola
  • Kuopionseudun Uusyrityskeskus Kuopio
  • Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Lohja
  • Loviisanseudun Uusyrityskeskus Loviisa
  • Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo Mikkeli
  • Oulun Seudun Uusyrityskeskus Oulu
  • Uusyrityskeskus Concordia Pietarsaari
  • Yrityspavelu Enter Pori
  • Porvoon Seudun Uusyrityskeskus Porvoo
  • Raahen Talousalueen Uusyrityskeskus Raahe
  • Rauman Seudun Yrityspalvelu Rauma
  • Itä-Savon Uusyrityskeskus Savonlinna
  • Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-antava Seinäjoki
  • Eteläkärjen Uusyrityskeskus Tammisaari
  • Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri Tampere
  • Turun Seudun Uusyrityskeskus Generaattori Turku
  • Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus Tuusula
  • Vakka-Suomen Uusyrityskeskus Uusikaupunki
  • Vaasan Seudun Uusyrityskeskus Startia Vaasa
  • Vantaan Uusyrityskeskus Vantaa
  • Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkky Varkaus

Kuusankosken yrittäjät

Nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Kuusankosken Yrittäjät ja se toimii Suomen Yrittäjäin Keskusliitto r.y:n aluejärjestön Kymen Yrittäjät r.y:n paikallisyhdistyksenä kotipaikkanaan Kuusankosken kaupunki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto r.y:tä nimitetään näissä säännöissä keskusliitoksi ja Kymen yrittäjät r.y:tä aluejärjestöksi.

Toiminnan tarkoitus ja laatu

2 § Paikallisyhdistys toimii Kuusankoskella olevien yksityisten yrittäjien ja vapaata yksityisyritteliäisyyttä ja markkinataloutta kannattavien kansalaisten aatteellisen yrittäjä- ja talouspoliittisen etupiirin.

Päämääriensä toteuttamiseksi ja toiminta-alueensa yrittäjäkunnan yhteisten etujen ajamiseksi paikallisyhdistys

    1. huolehtii saamiensa ohjeiden mukaisesti keskusliiton ja aluejärjestön antamien tehtävien suorittamisesta,
    2. edustaa jäsenkuntaansa suhteessa kunnallishallintoon tekemällä sille yksityisen yrittäjäkunnan taloudellista, yhteiskunnallista ja työmarkkinapoliittista asemaa edistäviä ja tukevia esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,
    3. tiedottaa yksityisen yritystoiminnan merkityksestä ja toimintaedellytyksistä sekä kotikunnallaan että yleensä,
    4. järjestää kokouksia, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia,
    5. neuvottelee talouselämän eri etupiirien kanssa,
    6. huolehtii jäsenkuntansa virkistys- ja vapaa-ajantoiminnasta järjestämällä juhlia, retkiä yms. tilaisuuksia,
    7. toimii muillakin vastaavanlaisilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten etujen ja asioiden valvomiseksi ja kehittämiseksi.

 Paikallisyhdistys on puoluepoliittisesti riippumaton.

Omayritys – Perustaminen, liikeidea, yritysmuodot

Päivitetty 8.9.2018

Oman yrityksen perustaminen, perustamistoimet, yrityksen liikeidea, business plan, liiketoimintasuunnitelma, yritysmuodon valinta, yhtiösopimus, markkinointi, yrityksen kannattavuus, yrityksen rahoitus, yrityksen verotus, vakuutukset, henkilöstöasiat, toimitila, tuotekehitys, tuotanto, hallinto, lakiasiat, yrityksen kirjanpito, tilintarkastus, tietotekniikka, EU, yritysneuvonta, yli 500 tietosivun yritystietopankki! Katso palvelun sisällysluettelo (maksutta) alta. Voit maksutta kokeilla myös portaalin hakupalvelulla (oikea yläkulma), löytyykö sieltä sisältöä juuri sinua kiinnostavasta aiheesta. Muista, että oman yrityksen perustaminen on helpompaa, jos käyttää apuna yhtiön perustamisopasta.

Yrityksen perustaminen

”Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty” pätee tässäkin asiassa. Kun aiot ryhtyä yrittäjäksi ja perustaa oman yrityksen:

  1. selvitä asioita
  2. laadi suunnitelmia ja vaihtoehtoja
  3. tee laskelmia ja
  4. keskustele sekä asiantuntijoiden että läheistesi kanssa.

Yrityshankkeen pohdinta eri henkilöiden kanssa on tärkeää, sillä siten vahvistuu paras etenemispolku. Älä pahastu kriittisistä mielipiteistä, sillä juuri niistä todennäköisimmin löytyy hankkeesi heikkoudet.

Tee itsellesi kysymyksiä ja etsi niihin vastaus. Pyydä ystäviäsi tekemään kysymyksiä ja etsi niihin vastaus. Kuuntele asiantuntijoiden kysymyksiä ja etsi niihin vastaus. Mitä enemmän sinulla on vastauksia, sitä vahvemmilla olet. Silti aina jää avoimia kysymyksiä. Niistä muodostuu yrittämisen riski.

Käytettävissäsi on myös yrityksen perustajille tarkoitettua koulutusta ja yritysidean arviointi- ja kehittämispalveluja. Neuvontapalveluista on tarkemmin kerrottu omalla tietosivullaan.

  • Yrittäjän ominaisuudet
  • Yrityksen liikeidea
  • Alkavan yrityksen markkinointi
  • Alkavan yrityksen kannattavuus
  • Alkavan yrityksen rahoitus
  • Neuvontaorganisaatiot – alkavan yrittäjän neuvontapalvelut
  • Yritysmuodon valinta
  • Yksityisliike – avoin yhtiö – kommandiittiyhtiö – osakeyhtiö – osuuskunta
  • Oman yrityksen perustaminen – perustamistoimet
  • Ilmoitukset kaupparekisteriin ja verottajalle
  • Lisätiedon hankinta

Liikeidea

Yritysidea, liikeidea, liiketoimintasuunnitelma.

Kaikilla niillä oikeastaan tavoitellaan yhtä samaa asiaa: tapaa harjoittaa kannattavaa yritystoimintaa. Käytännön kokemus on osoittanut, että yrittäjäksi aikovat esittelevät liikeideansa useimmiten hyvin suppeasti ja ylimalkaisesti, esimerkiksi ”aion perustaa kukkakaupan”. Se ei yleensä riitä menestyksellisen yritystoiminnan käynnistämiseksi.

Usein liikeidean avainsanoina mainitaan:

Mitä: TUOTE TAI PALVELU
Mikä on tuotteesi tai palvelusi tarjoama hyöty asiakkaalle ?

Kenelle: ASIAKKAAT
Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaasi ja miksi ?
Asiakkaita ja markkinoita on käsitelty tarkemmin alkavan yrityksen markkinointi -sivulla

Miten: TOIMINTATAPA
Miten aiot toimia ?

Menestyksellinen liikeidea syntyy, kun liikeidean osat ovat YHTEENSOPIVIA.

Katso: Pienen alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen.

TE-keskuksen ProStart -yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelman avulla yrittäjä saa asiantuntijan arvioimaan liikeideansa toteuttamiskelpoisuutta. Prosessissa käytetään ProStart -työkirjaa.

PostStart-ohjelman tavoitteena on varmistaa yrityksen onnistunut käynnistyminen ja auttaa alkuvaiheen pulmatilanteissa. PostStart sopii jatko-ohjelmaksi ProStartia käyttäneille. Ohjelma sisältää 5 puolen päivän pituista konsultointia, jolloin käydään läpi yrityksen nykytila, kartoitetaan kehittämiskohteet ja suunnitellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet.

TE-keskukset järjestävät myös yhden päivän mittaisia maksuttomia Ideasta yritykseksi -koulutustilaisuuksia.

Pienen alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen

Alkavakin yritys tarvitsee liiketoimintasuunnitelman. Useimmiten se on osaksi alkavan yrittäjän ajatuksissa ja vain osaksi paperille laitettuna.
Liiketoimintasuunnitelman tekeminen kirjallisesti on suositeltavaa, koska siinä yrittäjän omatkin ajatukset täsmentyvät ja saavat loogisen rakenteen. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös haettaessa vierasta pääomaa, esimerkiksi pankkilainaa. Vaikka lainanmyöntäjä ei liiketoimintasuunnitelmaa aina ehdoksi asettaisikaan, niin se helpottaa suunnitellun yritystoiminnan esittelyä.

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen kannattanee aloittaa miettimällä suunnitelman sisältörakennetta. Aluksi sisältöä kannattaa hahmotella karkealla tasolla, jota sitten syventää.

Pienellä yrityksellä alkuhahmotelma voisi olla vaikkapa seuraava:

  1. Omat yrittämisen lähtökohdat ja edellytykset
  2. Toimialan tilanne ja kehitysnäkymät
  3. Varsinainen liiketoimintasuunnitelma
  4. Taloudellisten resurssien arviointi.

Yksityiskohtaisemmalla tasolla voitaisiin päätyä esimerkiksi seuraaviin osiin:

  • Omat yrittämisen lähtökohdat ja edellytykset
  • Yrittäjä itse: yrittäjäominaisuuksien arvio, osaamistausta yms
  • Taloudelliset ja fyysiset edellytykset
  • Toimialan tilanne ja kehitysnäkymät
  • Markkina-arvio
  • Kilpailutilanne (suunnitellulla markkina-alueella)
  • Varsinainen liiketoimintasuunnitelma
  • (Kilpailu)strategian valinta
  • Liiketoiminnan logiikka (miten liiketoiminta järjestetään)
  • Tarvittavat toimenpiteet, investoinnit yms
  • Taloudellisten resurssien arviointi
  • Rahoituksen tarve ja järjestäminen
  • Liikevaihto- ja tulosennusteet

Yritysmuodot

Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa

  • yksityisenä elinkeinonharjoittajana (liikkeen- tai ammatinharjoittaja)
  • avoimena yhtiönä
  • kommandiittiyhtiönä
  • osakeyhtiönä
  • osuuskuntana
  • (ja varsin harvoin) yhdistyksenä.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. seuraavat seikat:

  • ryhtyykö yrittäjäksi yksinään vai kumppanin kanssa
  • tarvittavan pääoman määrä ja muu rahoitus
  • vastuu yrityksen veloista ja velvoitteista
  • verotukselliset tavoitteet
  • päätöksenteolle asetetut vaatimukset ja odotukset
  • perustamisen ja toiminnan aikainen paperisota

Jos yrittäjäksi ryhtyy yksinään, vaihtoehtoja ovat elinkeinonharjoittaja tai (yhden miehen) osakeyhtiö. Myös kommandiittiyhtiötä voi tavallaan pitää yhden henkilön yrityksenä, kun toinen (pakollinen) yhtiömies on äänetön yhtiömies.

Pääoman tarve ei suoranaisesti ratkaise yritysmuotoa. Jos yritykseen on saatava ns. ulkopuolista omaa pääomaa (pääomasijoittajia), kysymykseen tulee lähinnä osakeyhtiö.

Elinkeinonharjoittajana ja henkilöyhtiön (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) vastuunalaisena yhtiömiehenä yrittäjä vastaa yrityksen veloista myös yksityisomaisuudella. Osakeyhtiössä vastuu rajoittuu osakepääomasijoitukseen, jos yrittäjä ei ole erikseen mennyt takaukseen (kuten on tavallista pankkilainojen osalta).

Elinkeinonharjoittajan yrittäjätulo ja henkilöyhtiön tulos jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Käytännössä pääomatulo-osuus jää useimmiten varsin pieneksi ja valtaosa yrittäjätulosta on ansiotuloa. Se lisätään yrittäjän mahdollisiin muihin ansiotuloihin ja verotetaan progressiivisesti kuten ns. tavallinen palkkatulo. Osakeyhtiö on verotuksellisesti eri kohde ja sen tulos verotetaan erillään yrittäjän tuloista. Kun osakeyhtiöstä siirretään varoja palkkana tai osinkona yrittäjälle, sovelletaan tähän tuloon ao. verotussäännökiä.

Useamman yhtiömiehen henkilöyhtiössä ja erityisesti osakeyhtiössä päätöksentekoa on säännelty varsin tarkoin lainsäädännössä ja usein edellytetään muotomääräysten noudattamista.